"JUSSILAISET" - "JUSSILA FAMILIE"

Perustava kokous

Jussilan Sukuseura r. y. perustettiin kesäkuun 26. päivänä 1949 tarkoituksena oli sukututkimuksen edistäminen. Olin silloin 10 vuotias ja otin osaa ädin kanssa peustavaan kokoukseen.

Tänä vuonna viettää Jussilan Sukuseura r.y. 60 vuotis juhlaa!

Stiftende møde

Jussila Familie r. f. (registreret forening) blev stiftet den 26. juni 1949 med det formål at fremme slægtsforskning. Jeg, som 10 årig, deltog i det stiftende møde med min mor.


Jussila Familie r.f. har 60 års jubilæum i år!

"Jussilaiset" I

J. O. Rauhala kirjoitti esimmäisen sukuhistorian "Jussilaiset", joka julkaistiin 1955.
Tässä kirjassa oli rekisteröity kaikki Jussilan suvun kantaisän Aleksanderin ja kantaäidin Anna Leenan jälkeläiset joita nyt oli kaikkiaan 681 elossa olevaa henkeä.

"Jussilaiset"

Den første slægtshistorie "Jussilaiset" udkom 1955,  skrevet af J. O. Rauhala,
Alle, stamfar Aleksander's  og stammor Anna Leena's efterkommere  var registreret i denne bog ialt 681 (levende) personer.

"Jussilan Suku" II

Toinen Yrjö E. Jussilan kirjoittama  "Jussilan Suku" sukuhistoria julkaistiin vuonna 1984.
Suku oli kasvanut Aleksanderista ja Anna Leenasta 1481 elossa olevaan henkilöön. 

"Jussila Familie"

Den anden slægtshistorie "Jussilan suku" som Yrjö E. Jussila skrev udkom 1984.
Nu var familien fra Aleksander og Anna Leena vokset til 1481 (levende) personer.
 

"Jussilan Suku" III

Kolmas "Jussilan Suku III"  sukuhistoria ilmestyi 1999.

Den tredje "Jussilan Suku III" slægtshistorie udkom 1999.

Alkaen Aleksanderista ja Anna Leenasta...

J . O. Rauhala kirjoittaa kirjassaan "Jussilaiset" seuraavaa....

Anna Leena oli 18 vuotias Pekantalon (kuva), järjestyksessä kahdeksas lapsi Korpilahden pitäjän, Muuratjärven kylästä, kun hän tuli miniäksi Jussilan taloon Petäjäveden pitäjän Kintauden kylään. Talo oli tiettömän taipaleen takana, mutta nuorikko vietiin rekikelillä, joten hänen ei tarvinnut tarpoa matkaa jalkaisin kuten hänen vanhempi sisarensa, joka oli silloin jo ollut parikymmentä vuotta emäntänä naapuri talossa.
Avioliitto sovittiin puhemiehen välityksellä. Anna Leena lähti matkaan heti joulun jälkeen ja häät vietettiin Jussilassa 29. joulukuuta 1833.
Tämä nuori miniä oli pienikokoinen, mutta pirteä ihminen, joka oli emännäksi tultuaan sanonut, että "talon täytyy nousta, vaikka minäpolvillani ryömisin." Sanansa mittainen hän oli, ja niinpä työhön lähtiessään oli kaikkien muidekin lähdettävä, jotka työhön kykenivät.
Tilalla asui silloin myöskin Aleksanderin vanhemmat sekä veli ja lapsia siunaantui kymmenen. Aleksanderi rakensi  uuden suremman päärakennuksen ja tuvasta tuli tilava 12,5 m x 12,5 m.
Avioliitto oli onnellinen vaikka ei työn lomassa ollutkaan monia lepohetkiä.
Avioliitto purkautui tammikuun 20 päivänä 1876, jolloin Aleksander nukkui ikuiseen uneen 63 vuoden 6 kuukauden ja 20 päivän ikäisenä. Hänen elämäntoverinsa saavutti matkan pään tammikuun 16 päiväna 1894 elettyään 77 vuotta 11 kuukautta 6 päivää.

Fra Aleksander og Anna Leena....

J. O. Rauhala skriver i sin bog "Jussilaiset" følgende...

"... ægteskabet var arrangeret. Den 18 årige Anna Leena forlod sit barndomshjem Pekkasgård (på billedet) efter Julen 1833. Hon blev kørt i hesteslæde med sine ejendele, den lange og besværlige vej, i vinterkulden til Jussilagård. Hendes storesøster, som på dette tidspunkt havde været fru på nabogården i 20 år, fik i sin tid gå til fods den lange, vejløse strækning. 
Brylluppet blev afholdt umidelbart efter ankomsten til Jussilagård den 29. december 1833.
På gården boede Aleksander's far, mor og bror og senere 10 børn. Aleksander byggede en ny og større hovebygning, hvor alene stuen var 12,5m x 12,5m.
Den ny svigerdatter var lille, frisk og en meget arbejdsom kvinde.
Hendes motto var: "Huset skal rejse sig - selv om jeg skal kravle"
Hun hold sit ord, arbejdede hårdt og alle andre skulle også arbejde. Ægteskabet var meget lykkeligt, trods at de ikke havde mange ledige stunder.
Ægteskabet blev løst den 20. januar 1876 da Aleksander afgik ved døden som 63 år 6 mnd. 20 dage gammel. Hans livsledsager døde den 16. januar 1894 i alderen 77 år 11 mnd. og 6 dage.

PETÄJÄVEDENKIRKKO

Ensimmäinen kirkkotupa rakennettiin Petäjävedelle 1724. Tultaessa 1760-luvulle oli  Petäjäveden asukasluku kohonnut yli 700 seurakuntalaiseen. Uusi kirkko rakennettiin vanhan kirkkotuvan paikalle Jaakko Klementinpoika Leppäsen johdolla 1763-1764. Tänään Petäjäveden vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde.

Pekantalo

Kuva Pekantalosta on löytynyt Keski - Suomen museon kokoelmista ja teksti kertoo, että kuva on otettu 1800 luvun loppupuolella ja että kuvassa loikoilevat Kalle, Väinö ja Kalle Aleksi Pekka.
Anna Leenalla oli Kalle Pekka niminen veli 1804-1869. Voisiko hän olla kuvassa vasemmalla oleva vanha mies? Varmaa on kuitenkin että taloon tuli uusi isäntä vuonna 1870, Anna Leena veljenpoika Salomon Joonaanpoika.
Pekantalon historia on tarkoin selvillä vuodesta 1562 alkaen, jolloin taloon tuli isännäksi Pekka Saukkonen.

Pekkasgård

Billedet fra Pekkasgård kommer fra "Keski - Suomi museum" samlinger og teksten fortæller, billedet blevet taget sidst i 1800 tallet, personerne på billedet hedder Kalle, Väinö og Kalle Aleksi Pekka.
Anna Leena havde en bror Kalle Pekka 1804-1869. Det kan muligtvis være ham som sidder til venstre på billedet?
Fakta er at Anna Leena's brors søn Salomon Jonassøn overtog gården 1870.
Pekkasgård's historie er nøje kortlagt fra 1562 da Pekka Saukkonen overtog gården.

Lisää Aleksanderista ja Anna Leenasta...

Minun isoäidin isä Aleksander 1812-1876 ja äiti Anna Leena 1816-1894 vihittiin 1833, he saivat kymmenen harvinaisen elinvoimaista lasta jotka saavuttivat korkean iän, mikä oli hyvin harvinaista siihen aikaan.

1. Nikolaus syntyi 1834 ja eli 84 vuotta 5 kk. ja 14 päivää.
2. Karl Johannes syntyi 1836 ja eli 90 vuotta 10 kk. ja 6 päivää.
3. Maria Erika - isoäitini ja ainoa tyttö lapsikatraassa syntyi 1839 ja saavutti 93 vuoden 5 kk. 10 päivän iän.
4. August syntyi 1842 ja eli 86 vuotta 10 kk. ja 6 päivää.
5. Enok syntyi 1845 ja eli 99 vuotta 11 kk. ja 15 päivää.
6. Aleksander syntyi 1848 ja eli 70 vuotta 1 kk. ja 20 päivää.
7. Konstantin syntyi 1850 ja eli 83 vuotta 2 kk. ja 19 päivää.
8. Vilhelm syntyi 1853 ja eli 66 vuotta 11 kk. ja 14 päivää.
9. Otto syntyi 1855 ja eli 99 vuotta 7 kk. ja 5 päivää.
10. Henrik Basilius syntyi 1857 ja eli 77 vuotta 10 kk. ja 13 päivää.

Sisarusten keski-iäksi tulee niin muodoin 85 vuotta ja 4 kuukautta.

Mere om Aleksander og Anna Leena...

Min tipoldefar Aleksander 1812-1876 og tipoldemor Anna Leena 1816-1894 blev gift 1833 og fik 10 levedygtige børn, det var meget usædvanligt dengang.

1. Nikolaus blev født 1834 og levede 84 år 5 mnd. 14 dage.
2. Karl Johannes blev født 1836 og levede 90 år 10 mnd. 6 dage,
3. Maria Erika - min oldemor og den eneste pige i børneflokken - blev født 1839 og levede 93 år 5 mnd. 10 dage.
4. August blev født 1842 og levede 86 år 10 mnd. 6 dage.
5. Enok blev født 1845 og levede 99 år 11 mnd. 15 dage.
6. Aleksander blev født 1848 og levede 70 år 1 mnd. 20 dage.
7. Konstantin blev født 1850 og levede 83 år 2 mnd. 10 dage.
8. Vilhelm blev født 1853 og levede 66 år 11 mnd. 14 dage.
9. Otto blev født 1855 og levede 99 år 7 mnd. 5 dage.
10. Henrik Basilius blev født 1857 og levede 77 år 10 mnd. 13 dage.

Deres gennemsnits alder var 85 år og 4 mnd. - meget usædvanligt dengang.

Enok

Enok täytti 90 vuotta 1935 ja sitä juhlittiin perheen piirissä.

Enok fylder 90 år 1935 og det bliver fejret med familien.

Otto Jussila 94 vuotta

Otto Jussila otti osaa sukuseuran perustavaan kokoukseen 1949 ja oli silloin aktiivi 94 vuotias.

Åndsfrisk og aktiv 94 årig Otto Jussila deltager i "Jussila Familie" forenings stiftende møde 1949.

Ilmavalokuva Jussilasta v. 1965

Tältä mäeltä ja pihapiiristä on Anna Leenan ja Aksanderin suuri sisarusparvi 18. vuosisadan alkupuoliskolla lähtöisin. Nyt rakennukset ovat uudet, mutta lähes entisillä paikoilla. Kuvan alareunassa näkyy Juurikalampi.
Jussila ei ole ollut suvun hallussa 25. 05. 1900 lähtien jollon se myytiin 7000 mk:n kauppa hinnasta maanviljelijä Kustaa Karttilalle.
Jussilan historiasta puuttuu pitkiä jaksoja koska tuli tuhosi Petäjäveden pappilan ja palossa tuhoutui paljon asiakirjoja.
Vanhin tilan asukas josta löytyy merkintä kirkonkirjoissa on Leena Erikintytär syntynyt 1747. Hänen kohdallaan on merkintä "mor til värden = isännän äiti". Myöhemmin löytyy merkintä että talossa kuoli Leena niminen nainen 80 vuotiana 6. 11. 1827, nimen kohdalla on merkintä "rotpatt = ruotuvaivainen.

Luftfoto fra Jussilagård 1965.

På denne bakketop og gårdsplads i begyndelsen af 1800 tallet voksede Aleksanders og Anna Leena's store børneflok op.
Bygningerne er nye, men næsten på samme plads som tidligere gård.
Nederst til højre, Juurikkasø.
Jusilagård er ikke i familiens eje, den blev solgt 25.05.1900 til landmand Kustaa Karttila for 7000 Fmk.
Der mangler lange perioder i Jussilagårds historie, fordi mange vigtige dokumenter forsvandt ved en ildebrand i Petäjävesi præstegård.
Ældste beboer i huset, som man kan finde i kirkebøger, er Leena Eriksdatter født 1747. Der er bemærkning efter hendes navn "mor til värden". År 1827 kan man læse, at der dør en 80 årig kvinde ved navnet Leena på Jussilagård 6. 11. 1827, efter navnet bemærkning  "rotpatt".

Isovanhempani tyttärensä pojan Yrjö Rudolfin kanssa, kuva vuodelta 1913

Isoisäni Adolf 1843-1917 ja isoäitini Maria Erika 1839-1932 solmivat avioliiton 1863, he saivat neljä lasta.

1. Olga Maria 1865-1906
2. Johanna 1868-1899
3. August 1870-1946
4. Ida Lydia 1876-1950 - minun äidinäiti (mummo)

Min oldefar og -mor med barnebarnet Yrjö Rudof billedet fra 1913 

Min oldefar Adolf 1843-1917 og min oldemor Maria Erika 1839-1932 blev gift 1863, de fik fire børn.

1. Olga Maria 1865-1906
2. Johanna 1868-1899
3. August 1870-1946
4. Ida Lydia 1876-1950 min mormor

Vähän tarinaa isoisästä ja isoäidistä...

J. O. Rauhala kirjoittaa kirjassaan "Jussilaiset" suraavaa....

Tämäkin avioliitto sovittiin puhemiehen välityksellä. 24 vuotias Maria Erika joka oli miestään 4 vuotta vanhempi lähti 1863 Jussilasta miniäksi Laukaaseen Permiahon taloon.
Tilalla asui silloin vielä Adolfin isä Johan ja äiti Eva.
Adolf ja Maria Erika ottivat talon haltuunsa vuonna 1866.
Adolfilla oli paljon erikoisharrastuksia ja tila jäi vaille huolenpitoa ja myytiin 1873. Nyt oli aikaa harrastukselle ja tämän jälkeen Adolf elätti perhettään asianajajana.

Isoisä kuoli 74 vuotiaana, isoäiti 93 vuoden 5 kk. ja 10 päivän vanhana.

Lidt om min oldefar og -mor...

J. O. Rauhala skriver i sin bog "Jussilaiset" om oldefar Adolf og oldemor Maria Erika følgende...

"...ægteskabet var arrangeret.
Maria Erika rejste 1863 fra sit barndomshjem Jussilagård til Permiahogård.
Den nye svidedatter var 4  år ældre end sin mand, som kun var 20 år dengang.
På gården boede også Adolf's far Johan og mor Eva.
Adolf og Maria Erika overtog gården 1866.
Adolf havde mange andre interesser ved siden af. Gården blev forsømt meget og til sidst blev den solgt 1873.
Adolf helligede sig sin store interesse, jura og fortsatte resten af livet som sagfører."

Oldefar døde som 74 årig, oldemor blev 93 år 5 mnd. 10 dage.

Mummoni Ida Lydia sylissään Viljo Aleksander 1907

Minun mummoni Ida Lydia 1876-1950 solmi avioliiton seppä Aleksander Heposen 1883-1926 kanssa ja niin oli hänen vuoro lähteä kotoaan Karjaan kauppalaan Pohjan pitäjään Billnäsille (nykyinen Fiskars) missä Aleksanderi työskenteli seppänä ja siellä he saivat viisi lasta.

1. Yrjö Rudolf syntyi 1900 ja kuoli lavantautiin sisällis-sodan aikaan 1918.
2. Viljo Aleksander 1906-1999
3. Airi Aallotar 1907- 1991 äitini
4. Taimi Lyyli Lahja 1909-1961
5. Lilli Kaarin 1913-1970

Myöhemmin perhe muutti Jämsään johon rakensivat oman talon ja perustivat sepänliikkeen.

Seppä Aleksander Heponen kuoli 43 vuotiaana 1926. Äitini Airi oli silloin jo sisarensa Taimin kanssa Helsingissä Kähertäjäinkoulussa. Nuorin sisar Lilli oli vielä kotona lopettelemassa opintojaan.
Veli Viljo Aleksander otti haltuunsa isänsä sepänliikkeen 20 vuotiaana ja jatkoi sitä 73 vuotta aina 93 vuoden ikään saakka, liike lopetettiin vasta hänen kuoltuaan 1999.

Mormor med Viljo Aleksander på skødet 1907

Min mormor Ida Lydia 1876-1950 blev gift med morfar, smed Aleksander Heponen 1883-1926 og nu var det hendes tur til at rejse fra barndomshjemmet, til Pojo sokken Billnäs (idag kendt som FISKARS) hvor morfar arbejdede som smed. De fik fem børn sammen. 

1. Yrjö Rudolf blev født 1900 og døde af tyfus under borgerkrigen 1918.
2. Viljo Aleksander 1906-1999
3. Airi Aallotar 1907-1991 (min mor)
4. Taimi Lyyli Lahja 1909-1961
5. Lilli Kaarin 1913-1970

Senere flyttede familien til Jämsä hvor de byggede deres eget hus og startede smedeforetning.

Morfar Aleksander Heponen døde som 43 årig 1926.
Min mor Airi og hendes syster Taimi var på dette tidspunkt på frisørskolen i Helsingfors.
Yngste søster Lilli var hjemme for at aflutte sine studier.
Morbror Viljo Aleksander overtog smedeforretningen som 20 årig efter morfar og fortsatte 73 år indtil sin død som 93 årig.
Smedeforretningen blev lukket 1999.


 

RIPPIKOULUKUVA

Äiti pääsi ripille helatorstaina 1923 viidentoistavuoden ikäisenä.
Pukunsa hän ompeli itse äitinsä ohjeitten mukaan.
Hän ei halunnut käyttää rahojaan valkoisiin sukkiin ja kenkiin koska niille ei ollut käyttöä tilaisuuden jälkeen.

Konfirmation

Mor blev konfirmeret som 15 årig i Pinsen 1923.
Hun syede selv sin kjole ved hjælp af sin mor.
Hun ville ikke bruge penge til hvide strømper og sko fordi de blev kun brugt en gang.

Äiti

Kuva on otettu vuonna 1935 jolloin äitini oli 28 vuotias.

Billedet er fra 1935 og mor er 28 år.

Viljo

Äidin veli Viljo

Morbror Viljo

Taimi

Äidin sisar Taimi

Moster Taimi

Lilli

Äidin nuorin sisar Lilli 19 vuotiaana

Moster Lilli som 19 årig

Billedet er fra sidste fætter og kusinefest 2010
Kuva viimeisestä sukukokouksesta Petäjävedellä 2010